tiistai 7. joulukuuta 2021

Hallitus vai sekalainen nuorisoseura?

Meidän hallituksesta ei taida olla mitään tarkempaa esittelyä. Ehkä nyt on aika esitellä meidät, toimintahan on jo tuttua. 


Puheenjohtaja Jaana:

pahasta neuloosista kärsivä monitoiminainen, jolta sujuu neuloosin lisäksi ihan mikä vain. Alun perin Härmän flikkoja, joka jurvalaistui miehen ja työpaikan johdosta. Miehensä kanssa pyörittävät yritystä tai no Jaanahan pyörittää kahta yritystä (hiki tulee, kun vierestä seuraa). Nuorisoseuran toiminnassa mukana useamman vuoden. Eikä todellakaan päästetä pois puheenjohtajan paikalta kovinkaan äkkiä (lue IKINÄ). Idearikas nainen. 

Sihteeri Sirpa:

Sirpalla on sana hallussa ja sihteerin mapit ojennuksessa. Sirpa on ollut seuran toiminnassa niin kauan, ettei taida itsekään muistaa. Osaa talon nurkat niin kuin kotinsa nurkat tai taskunsa (ellei paremminkin) ja tietää seuran toiminnasta paljon. Jos Sirpalta kysyy, mitä tapahtui seuralla vuonna 1985, niin Sirpa muistaa.

Rahastonhoitaja Nanna:

Nanna on johtokunnan rahojen pyörittäjä. Laihialaisen nuukuuden omaava nainen on tarkka seuran rahoista ja kietoo yhden, jos toisenkin rahoittajan pikkurillinsä ympärille. Puheenjohtajan tavoin yrittäjäperheessä toimivan naisen päässä pyörii enemmän ideoita kuin johtokunta pystyy sulattamaan, mutta aina niitä yritetään toteuttaa/myydä muille. Tarttuu toimeen kuin toimeen eikä pelkää mitään (paitsi hämähäkkejä)?

Päivi:

Päivillä on ehkä parhaiten hallussa käytännönlähteinen toimintatapa, hän osaa löytää sen järjen langan puheenjohtajan ja rahastonhoitajan välillä hulluista ideoista. Päivi on mestari leipomaan ja hänen leipomuksensa vievätkin kielen mennessään. Päiviltä tulee vastauksen kuin apteekin hyllyltä, johtunee varmaan siitä, että työpaikkana on apteekki. 


Arja:

hallituksen toinen Laihian vahvistus, jurvalaistunut sellainen. Arja on nainen paikallaan, osaava ja auttava. Arjalla on näpeissään taito luoda mitä parhaimmat kakut ja kahvit. Arjalle kelpaa keittiössä melkein mikä vaan työtehtävä ja tekee sen nauttien. Arja on meidän ”äitihahmo”. 



Miesvahvistukset Jarmo ja Väinö: 

Seuralla tarvitaan aina miehistä apua ja näkemystä. Jarmo on talon puuhamies, joka huolehtii, että talossa on talvella putket sulana ja öljyä kattilassa. Kaikki pienet remontit korjaantuu ennen kuin puheenjohtajakaan ehtii huomata korjaustarvetta. Jarmo on aina valmis auttamaan, jos vain pystyy.


Väinö kuuluu kauas, mutta ei ääni miestä pahenna. Eläkeläispaappa hoitaa Jarmon kanssa vähän isommat remontit ja yhdessä he hoitavat talon pihan auraukset ja hiekoitukset. Vaikka Väiski onkin (kuulemma) loistava kokki, häntä ei seuran keittiössä näy, jos ei tarvita naulaa ja vasaraa. Ehkä seuraavissa juhlissa näemmekin Väiskin kauhan varressa? 

Meidän sekalaiseen nuorisoseuraamme mahtuu aina mukaan. Hallituksessa on kaikki paikat täynnä (eli nakkivirkoja ei tarvitse täyttää), mutta auttavia käsipareja tarvitaan aina erilaisten tilaisuuksien ja juhlien järjestämisessä.

Tavataan Toimelassa!


maanantai 22. marraskuuta 2021

"Hiljainen mestari" Heikki Ikolan elämäntyö

Vietimme Toimelassa Heikki Ikolan kirjan julkaisemisjuhlia 17.11.2021. Kirja on nimeltään "Hiljainen mestari". Teosta mainostetaan näin: "Suomen menestynein ampumahiihtäjä Heikki Ikola (s. 1947) oli hiljainen mestari, joka ei halunnut korostaa itseään. Hän oli huipulla 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa saavuttaen yhteensä kymmenen MM- ja olympiamitalia. Vain olympialaisten kultamitali jäi kaksinkertaiselta Vuoden urheilijalta puuttumaan.

Kirjassa seurataan Ikolan lapsuutta Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa ja Kanadan Timminsissä ja sen jälkeen urheilijauran alkua sekä huippuvuosia ampumahiihtäjänä. Palvelu aktiiviupseerina Porin prikaatissa Säkylässä tarjosi Ikolalle hyvät harjoitteluolosuhteet. Vuoden 1981 Lahden MM-kisojen jälkeen Ikola lähti tavoittelemaan puuttuvaa olympiakultaa. Erittäin kova harjoittelu kostautui. Ikola valmensi itsensä uuvuksiin.

Urheilijauransa jälkeen Ikola jatkoi armeijan palveluksessa ja kouluttautui ampumahiihdon valmentajaksi. Suomen Ampumahiihtoliitto kutsui Ikolan töihin, ja tämä valmensikin pitkästä aikaa suomalaisen ampumahiihtäjän - Harri Elorannan - palkintokorokkeelle 1992 Albertvillen talviolympialaisissa. Valmentajapesti liiton kanssa päättyi sillä erää erimielisyyksiin. Ikola jatkoi valmentamista paikallisesti. Kirjassa Ikola pohtii syitä sille, miksi ampumahiihtäjämme eivät ole - Kaisa Mäkäräistä lukuun ottamatta - menestyneet kansainvälisesti."




 Tervetulopuheen piti Pekka Luhtala, jonka jälkeen Aarre Järvi soitti Porilaisten marssin. 



Kirjan syntyhetkistä kertoi kustantajan (Suomen Urheilumuseo) puolesta Ossi Viita. Kirjan ensimmäinen julkaisujuhla pidettiin Helsingissä kustantajan tiloissa eli Suomen Urheilumuseolla. ”Pohjalaiselle ei yhdet julkkarijuhlat riitä.”  Viidan mukaansa kirja Heikistä ”oli hanke, jota ei voi sivuuttaa”. Kirjan tekeminen tänä vuonna oli iso hanke. Tähänkin asiaan korona vaikutti monella tavalla.



Rahoitus kirjan tekemiseen saatiin kirjan etukäteismyynnillä ja tässä olivat Pekka Luhtala, Jouni Rinta-Keturi sekä ampumahiihtoliitto mahtava apu. Kirjan kirjoittajaksi saatiin Timo Mikkilä, jonka ajatuksia voi lukea tarkemmin Timon blogista. Timohan on alkuperäinen jurvalainen, jonka takia Timolla on erikoinen paikka hänen sydämessään. "Nyt mä kurvaan Jurvaan".



Timo ja Heikin yhteistyö sujui hyvin. Helsingissä vietettiin yhdessä 3 päivää ja nauhoitettiin Heikin tarinoita. Välillä laitettiin nauhuri kiinni ja rupateltiin muuten vain. Timon sanojen mukaan "kuin valssi kesällä". Timo hämmästelikin Heikin mahtavaa lehtikokoelmaa ja valokuvia urasta. Kirja kertoo Heikin elämästä Heikin silmien kautta. Kirjan kanssa vierähti puolitoista vuotta ja nyt on painotuore kirja kädessä.



”Paljon on tapahtunut, paljon jäi sanomatta. Kirjaan on kirjoitettu lapsuus, nuoruus ja urheilu-ura. Vanhuus on vielä kirjoittamatta, koska se on vielä edessä.” Heikki muisteli elämäänsä ja uraansa juhlissa.

Lyhyesti hiukan Heikistä:

Heikki Johannes Ikola (s. 9. syyskuuta 1947 Jurva) on suomalainen ampumahiihtäjä, maailmanmestari ja olympiamitalisti. Ikola on Suomen kaikkien aikojen menestynein ampumahiihtäjä: hän voitti urallaan kaikkiaan kymmenen arvokisamitalia olympia- ja MM-tasolla.

Ikola oli ammatiltaan toimiupseeri. Ikola palveli toimiupseerina Porin Prikaatissa 19 vuotta vuodesta 1968 alkaen ja tämän jälkeen vielä yhdeksän vuotta Liikuntakoulutusupseerina Kauhavan Ilmasotakoululla. Vuoden sotilasurheilijaksi hänet valittiin vuosina 1975, 1977 ja 1981. Vuoden urheilijaksi Ikola valittiin 1975 ja 1981. Kansallisen valmentajatutkinto KVT:n suorittanut Ikola toimi Calgaryn ja Albertvillen olympialaisissa Suomen Ampumahiihtoliiton valmentajana. Ikola on toiminut muun muassa Yleisradion ampumahiihtolähetysten kommentaattorina.

Olympialaiset

1972 Sapporo hopeaa, viesti                                      

1976 Innsbruck hopeaa, 20 km ja viesti

Maailmanmestaruuskilpailu

1974 Minsk hopeaa, viesti

1975 Anterselva kultaa, 20 km sekä viesti

1977 Lillehammer kultaa 20 km, hopeaa viesti

1979 Ruhpolding hopeaa viesti

1981 Lahti kultaa 20 km


Mutta turhaan minä tässä enempää Heikistä kerron. Lue kirja ”Hiljainen mestari” ja opi lisää Heikistä.  Kirjasta saat selville, miksi Suomen ampumahiihtomaajoukkue joutui poliisien saartamaksi harjoitusleirillä Italiassa joulukuussa 1979 valmistautuessaan 1980 Lake Placidin talviolympialaisiin. Vai tiedätkö mikä on Jurva-Muu maailma -viesti?



Omat muistot naapurikunnan flikkana on se, kun oman paappani kanssa katsottiin kaikki hiihtokilpailut yhdessä ja paappa oli niin ylpeä Heikin mitaleista. Mutta niinhän koko Suomi on!


Makoisat kakut leipoi Kotoosa. 


Kiitos kaikille juhliin osallistujille. Ja suuri kiitos kaikille, jotka mahdollistivat tämän kirjan. Ja erityiskiitos Heikille.
Kirjaa voi ostaa Valokuvaamo K.Puskalasta.


ISBN Code: 978-952-6644-18-9

ISSN: 0782-3843

Tekijä: Timo Mikkilä

Avainsanat: Heikki Ikola, ampumahiihto, urheiluhistoria

Sivumäärä:174

Julkaisuvuosi: 2021

Julkaisija: Suomen Urheilumuseosäätiö


Tavataan Toimelassa!


tiistai 26. lokakuuta 2021

Häät Toimelassa

Toimelassa oli häät viikonloppuna ja saatiin hieman kuvasatoa häistä. 
Kuvista huomaa kuinka tilaan saa erilaista näköä koristeluilla. 
Toivotetaan hääparille onnea avioliiton johdosta!
 Sitoutua niin lujasti
että muuttuu pohjattomaksi.
Puristaa niin lujasti
että muuttuu rajattomaksi.
Rakastaa niin mielettömästi
ettei mikään enää ole vailla
merkitystä.


– Tommy Tabermann

Ulko-opasteet ovat tärkeitä saapuville vieraille.
Tervetuloa toivotuksen voi tehdä näin kauniisti.











Tahdotko rakastaa tänään, eilistäkin enemmän.
Tahdotko olla tukena, myllerryksessä elämän.
Osaatko riidellä viisaasti, lempeästi ja kuunnellen.
Sopia ennen pimeää, nauraen, anteeksi antaen.
Oletko valmis kaikkesi, ja enemmänkin antamaan.
Olethan valmis vastuun teoistasi kantamaan.
Haluatko ottaa vastaan elämän suuret ihmeet.
Haluathan yhdessä poimia pienetkin onnen rippeet.
Ethän koskaan anna periksi vastoinkäymiselle.
Olethan ystävä hädässä, ihminen ihmiselle.
Tahdotko, osaatko, jaksatko?
Luulen tietäväni vastauksen.
Olet kanssani täällä tänään,
sain sinusta kumppanin ikuisen.
– Veera Rinne –


Mä olen sinun, sinun enkä kenenkään muun
Mä olen sinun sama mitä tapahtuu
Suistukoon tähdet kauaksi radoiltaan
Mä olen sinun nyt ja ainiaan
Tää ei oo unelmaa satua kaukaisen maan
Mä sulta kaiken saan
sun kanssas mä kaiken jaan
Mä olen sinun
en tiedä varmempaa
Mä olen sinun, missä kuljetkaan
Auringon alla, alla polttavan kuun
Mä olen sinun, sinun enkä kenenkään muun
Mä olen sinun, kun kaikki unohtuu
viimeiseen asti sinun enkä kenenkään muun
(J. Karjalainen: Mä olen sinun)



Ja jos rakastat mua silloin,
kun eniten mä sitä tarvitsen,
oot mulle oikea ihminen.
Ja jos rakastat mua silloin,
kun vähiten mä sitä ansaitsen,
oot mulle oikea ihminen.
(Disco: Pidä hyvää huolta minusta)

Rakkauden tunteessa kaikki on
- kuin makeaa marenkia,
- kuin shampanjan kuplia
- kuin kielon tuoksua.
Tässä tunteiden juhlassa kaksi
ihmistä kieppuu kuin pyörteen silmässä.
Birgit Ahokas


Yksi asia,
jota emme koskaan voi saada liikaa
on rakkaus.
Yksi asia,
jota emme koskaan voi antaa tarpeeksi
on rakkaus.
(Henry Miller)

Avioliiton idean luoja sanoo, että yksin ei ihmisen ole hyvä olla. Kaksin on parempi, koska kaatuessaan toinen auttaa toista nousemaan.
Avioliitossa teitä kutsutaan kunnioittamaan ja rakastamaan toinen toistanne ja harjoittamaan anteeksi pyytämisen ja antamisen tarpeellista taitoa elämänne loppuun asti.
Tahtorakkaus on asenne, joka hyväksyy toisen ehdoitta ja etsii hänen parastaan. Joskus sanotaan, että jos kumppanissa on kahdeksankymmentä prosenttisesti itseeni vetoavaa, niin sen lopun kahdenkymmenen kanssa voi vielä elää tai oppia elämään, vaikka ei saisi toista muuttumaan.
Aito rakkaus on sellaista, joka ohjaa meitä rakastamaan toista kokonaisuutena ja myös silloin, kun toinen ei olekaan niin rakastettava.


Onnea vielä hääparille!💝💝💝

Toimelassa tavataan!

perjantai 1. lokakuuta 2021

Kitaristi Tomi Paldanius musisoi Toimelassa 9.10.

 


Uudestakaupungista kotoisin oleva kitaristi Tomi Paldanius valmistui musiikkipedagogiksi Turun taideakatemiasta vuonna 2003. Sitten hän kyllästyi elämään Suomessa ja päätti lähteä kiertämään maailmaa.

-        Itseäni en päässyt pakoon, mutta löysin itseni artistina. Vakaa ja turvallinen tulevaisuus sai jäädä taakse. Otin lopputilin kitaransoitonopettajan työstä, myin omaisuuteni, erosin tyttöystävästäni ja lensin New Yorkiin.



Tästä alkaa Paldaniuksen vaiheikas matka oman itsensä löytämiseen artistina.

-        Ostin New Yorkista Takamine-merkkisen kitaran ja kuukauden junapassin, jolla saatoin matkustaa ympäri Yhdysvaltoja. Kiersin Yhdysvaltoja sen enempää suunnittelematta. Kävin muun muassa Bostonissa, Montrealissa, Chicagossa, Niagaran putouksilla, Washingtonissa ja Philadelphiassa. Vaikuttavin kokemus oli kuitenkin Nashvillessa Chet Atkins-kitarafestivaaleilla, joissa vierailinkin seitsemänä vuotena peräkkäin.

Paldaniukseen teki vaikutuksen festivaalien rento ja ystävällinen ilmapiiri.

-        Ei tuntunut että siellä olisi kilpailtu millään tavalla. Tuntui kuin kaikki olisi yhtä perhettä.



Yhdysvaltojen seikkailun jälkeen Paldanius alkoi sovittamaan tunnettuja kappaleita soolokitaralle. Paldaniuksen Livin’ On A Prayer – sovitus on yksi Youtube ensimmäisiä suosittuja kitaravideoita. Sillä on jo yli 4 miljoonaa katselukertaa. Video valittiin myös Total Guitar –lehden best of Youtube –artikkeliin.

Tällä hetkellä Paldanius asuu Bangkokissa, jossa hänellä on viisivuotias poika.

-        Lähdin aikoinaan kylmää ja pimeää pakoon, mutta nykyään elämän dynamiikkaan kuuluu myös pimeys ja kylmyys.

Nyt Tomi Paldanius kiertää ympäri Suomea keikkailemassa. Motivaation esiintymisen aloittamiseen Paldanius on saanut omalta pojaltaan.

-        Haluan näyttää pojalleni, että olen muutakin kuin se hauska jammaileva isä sohvalla

Paldanius teki ensimmäisen kiertueensa vuonna 2017 ja julkaisee nyt jo neljännen levynsä, Elokuva- ja TV –sävelmät soolokitaralla. Konserteissa kuullaan muistorikkaita sävelmiä valkokankaan ja TV ruudun parhaista elokuvista ja sarjoista. Ohjelmistossa mm. Hyvät pahat ja rumat, Mission Impossible, Hill Street Blues, Miami Vice, Kauriinmetsästäjä, James Bond ja Kummisetä. Aiempien levyjen klassikot Bohemian Rhapsody, Sultans Of Swing , Myrskyluodon Maija ja Finlandia kuuluvat myös keikkojen vakio-ohjelmistoon.



Tervetuloa kuuntelemaan Tomi Paldaniusta lauantaina 9.10.2021 klo 13.00. Liput ovelta 10 €. Seuran kahvio avoinna ennen tilaisuutta.

Uutta virtaa nuorisoseuran toimintaan

Viime aikoina nuorisoseurassa on ollut erityisen iloinen tunnelma – mukaan toimintaan on löytynyt uusia innokkaita tekijöitä ja osallistujia...